Home » Martin Kuukausikatsaus maaliskuu -09

Martin Kuukausikatsaus maaliskuu -09

Uusi katsaus julkaistaan ensin tamperelaisessa Pirkanmaan Sanomat
-lehdessä. Ensijulkaisun jälkeen se on tuoreeltaan luettavissa näillä
sivuilla. Tällä palstalla artisti Martti Servo kertoo asioista, jotka
kuukauden aikan ovat tulleet häntä lähelle.

10.3.2009

Pilkkijöitten kannat ovat romahtaneet. Tämä lienee maailmanluokan uutinen.

Varsinaista tieteellistä dataa ei minulla aiheesta ole – voin tarjota vain
kehitystä pitkään seuranneen diletantin näppituntuman. Siltä kuitenkin
vaikuttaa, että vuosi vuodelta vähemmän pilkkijöitä saapuu seuduillemme
suorittamaan lajityypillistä toimintaansa. Entistä heikompana kaikuu
kairan nirske kansallismaisemassamme. Miljoonapilkki on kutistunut
tusinatavaraksi.

Vakavasti asiaa harrastavat luontokuvaajat joutuvat nykyisin väijymään
tuntikausia rantakivikossa, mikäli haluavat saada kunnon otoksen
täysikasvuisesta pilkkijästä. Jotkut heistä alentuvat tekemään haaskoja:
kairaavat yön tunteina reikiä otollisiin kohteisiin, ripottelevat
surviaisia ja pikkusinttejä sinne tänne houkutukseksi pilkkijälle. Sitten
he auringon noustua odottavat ja odottavat. Usein on odottelu turhaa.
Tällaisen lavastetunkin kuvan nappaaminen on täysin arpapeliä – ja
arpakuutiot ovat groupierin virittämät.

Mikä sitten on syynä pilkkijöitten kannan pienenemiseen? Ajavatko entistä
ohuemmat kevätjäät pilkkijöitä kauemmas pohjoiseen, mahdollisesti jopa
mannerjäitten tuntumaan? Vai onko poikastuotanto ja pesiminen jostain
syystä epäonnistunut?

Tämä lienee todennäköisintä. Nuoret pilkkijät tuijottavat ennemmin
facebookia kuin sohjoista mustaa reikää. Habbo-hotellin lämpö on
kutsuvampi kuin pohjoistuulen seireeninlaulu. Käsittääkseni samankaltainen
sukupuuttoonkuoleminen uhkaa myös hirviporukoita. Passiin ei riitä nuorta
lihaa.

Nyt eivät hanskat ole hyvin uunissa.

20.3.2009

Keskeneräisten asioitten valmistelu on vaarallista. Tämä tulee väistämättä
mieleen, kun seuraa kuumana käyvän eläköitymiskeskustelun höyrystymistä
asbestipuku päällä. Huoltosuhteen parannusyritykset ovat ryöpsäyttäneet
tulikivenkatkuisen palautteen sieltä ja täältä maamme hallituksen päälle.

Eläkeiän nostaminen vaikutti minusta yllättävän tuoreelta ja raikkaalta
ratkaisulta. Yleensähän sivilisaatiot eloonjäämiskampailuissaan luottavat
nuorisoon ja tuleviin sukupolviin. Märkäkorvat ja lapsityövoima hoitakoot
asiansa ajallaan.

Meillä sen sijaan ratkaisua haettiin eläkeläisistä. Kypsän ja kokeneen
ikäluokan käyttäminen tulevaisuuden ongelmanratkaisijana on freesiä ja
pirteää toimintaa. Olen nähnyt huomisen aamunkoiton ja sitä kohti kinkkaa
aktiivinen eläkeläinen.

Ay-liikkeen vastustus eläkeiän nostolle ei tullut yllätyksenä. Suuremmasta
yllätyksestä kertoo yhden palstan uutinen päivälehdessä: aurinko on
kaikessa hiljaisuudessa vähentänyt työntekoaan.

Mitäs tämä on? Auringonpilkkuja on vähemmän kuin vuosisataan. Onko aurinko
jäämässä varhaiseläkkeelle? Miten nyt käy ilmaston lämpenemisen? Onko
aurinko loukkaantunut, kun sitä ei otettu mukaan neuvottelupöytään? Ja
meillä kun toivottiin, että vanha kuuma pallo jatkaisi työelämässä vielä
ainakin pari miljardia vuotta.

Aion perustaa työryhmän, joka selvittää tähtien jaksamista työelämässä.
Jyrkkä ”ei” valkoisille kääpiöille.

  • Twitter
  • Facebook
  • MySpace
  • YouTube